Ohjelma tarjoaa neljä vaihtoehtoista teemaa.
Voitte halutessanne tutustua teemoihin oppilaiden kanssa ja valita niistä teille sopivimman. Valinnan voi tehdä esim. tekemällä oppilaiden kanssa Kahoot-ennakkokyselyn. Kysely auttaa teeman valinnassa ja siihen perehtymisessä. Se on hyvä aloitus MyTech-ohjelman toteutukselle.
Internet mahdollistaa tehokkaan oppimisen, uusiin asioihin perehtymisen ja paljon muita hyödyllisiä asioita. Samaan aikaan verkossa kuitenkin tapahtuu paljon pahaa ja lapset voivat altistua erilaisille huijauksille tai muulle haitalliselle materiaalille. Siksi nuorten kyberturvaosaamista on syytä vahvistaa.
Yhteiskunta digitalisoituu nyt vauhdilla, ja siksi myös digitaalista turvallisuutta tarvitaan jatkuvasti lisää. Kyberturvaosaajista on koko ajan kasvava tarve niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kyberturva-osaaminen tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa, koska lähes kaikki arjessamme perustuu tavalla tai toisella digitaalisten järjestelmien turvalliseen ja luotettavaan toimintaan.
Tulevaisuuden työelämässä kyberturvataitoja odotetaan todennäköisesti kaikkialla. Lisäksi kyberturvaan perehtymällä siitä voi saada itselleen kiinnostavan ammatin! Moni nykyisistä huipputason kyberturva-ammattilaisista on aloittanut uransa nuorena harrastajana.
Mitä voimme tehdä, jotta maapallon luonnonvarat riittävät tulevaisuudessakin? Millaisia ratkaisuja tarvitaan maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Teknologialla on keskeinen rooli ilmastotyössä. Ratkaisun avaimet ovat investoinneissa energiatehokkaisiin ja päästöttömiin teknologioihin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Vähähiilisillä liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon teknologioilla päästöjä voidaan vähentää ja ilmastonmuutos pysäyttää.
Suomessa kiertotalouden ratkaisut ovat pitkällä ja kierrätysketjut toimivat hyvin. Tavaroita ja materiaaleja kierrättämällä säästetään rahaa, luonnonvaroja ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä.
Esimerkiksi alumiinitölkeistä saadaan kiertoon noin 95 prosenttia. Kierrätetyn alumiinin uudelleenkäyttö vie vain murto-osan siitä energiasta, joka kuluisi, jos raaka-aine louhittaisiin kaivoksesta.
Käytöstä poistetut tuotteet voivat olla hyvin arvokkaita. Jyväskylään rakennetaan parhaillaan ainutlaatuista kierrätyslaitosta, jossa elektroniikkaromun sisältämät kulta, platina ja muut arvometallit saadaan kerättyä talteen.
Kiertotalous ei kuitenkaan ole pelkästään kierrättämistä. Kestävää resurssien käyttöä on se, kun koneet ja laitteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan korjata ja kunnostaa osa kerrallaan. Esimerkiksi traktorista koko moottoria ei tarvitse vaihtaa uuteen, kun yksi osa menee rikki.
Kiertotaloutta voidaan edistää parhaiten, kun otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset: muun muassa tuotannossa käytettävän ja lopputuotteiden käytön aikainen energiankulutus, tuotantotavat, materiaalien alkuperä ja tarkoituksenmukainen käyttö, tuotteen tai materiaalien uudelleenkäytettävyys, tuotteiden hävittäminen elinkaaren lopussa sekä jätteiden synty koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana.
Entä miten jokaisen yksilön tai vaikka koko koululuokan toiminta voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
Terveys on ihmisen toiminnan ja hyvinvoinnin kulmakivi. Miten tekoäly tai robotiikka muuttavat terveyden ja hyvinvoinnin arkipäivää? Miten teknologialla voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen?
Omaa hyvinvointiaan on mielenkiintoista seurata. Voit pitää vaikka unipäiväkirjaa tai tarkkailla, miten reipas ulkoilu vaikuttaa mielialaan. Erilaisia teknologisia apuvälineitä terveyden ja hyvinvoinnin havainnointiin on olemassa paljon.
Aktiivisuusrannekkeet ja vaikkapa unen laatua mittaavat tyynyt antavat tietoa oman kehon tilasta. Puhelimiin on tarjolla monenlaisia sovelluksia: aktiivisuusmittareita, kehon koostumusta mittaavia älyvaakoja, lämpö- ja verenpainemittareita, valvontakameroita ja vauvojen itkuhälyttimiä. Tiesitkö, että esimerkiksi kuumemittari keksittiin jo 1600-luvulla.
Moni tietää, että terveysteknologiaa ovat leikkaussaleissa ja lääkärin vastaanotoilla olevat laitteet, mutta terveysteknologiaan kuuluu paljon muutakin: esimerkiksi sairaalasängyt, leikkaussalipöydät, kuntosalilaitteet, hygieeniset tekstiilit tai vaikka sairaalan jätteiden käsittelyn teknologiat.
Maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ikääntyminen ja elintason nousu lisäävät terveysteknologian kysyntää. Digitaaliset ratkaisut, virtuaalitodellisuus, robotiikka ja keinoäly tehostavat terveydenhuollon tuottavuutta.
Erityisesti terveyshuollon parissa teknologian käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Apua ja hoivaa tarvitaan jatkuvasti enemmän, mutta resurssit eivät lisäänny samaan tahtiin. Tekoäly pelastaa jo nyt henkiä, lääkerobotit luovat kotihoitoon lisäresursseja ja säästävät yhteiskunnan kustannuksia. Hyvinvointiteknologian yleistyminen antaa myös kuluttajille aiempaa paremmat mahdollisuudet seurata omaa terveydentilaansa.
Minkälaisia innovaatioita näemme tulevaisuudessa?
Elämme maailmassa, joka muutama vuosikymmen sitten olisi ollut silkkaa fantasiaa. Meillä on puhuvia hissejä, älykkäitä taloja, lääkeannostelurobotteja, sähkö- ja itseohjautuvia autoja sekä robotteja, jotka ne autot tekevät.
Maailmasta tulee yhä digitaalisempi, ja bitit virtaavat kaikkialla. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovellukset, 3D-tulostus ja tekoäly kehittyvät hurjalla vauhdilla. Uusilla teknologioilla ratkaistaan ihmisten ongelmia ja helpotetaan arkea. Samalla syntyy aivan uusia ammatteja.
Meillä on yhä suurempia kaupunkeja, joissa asuu yhä enemmän erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Muutos on ollut nopeaa, eikä se ole pysähtymässä. Tulevaisuuden tiheästi asutuissa kaupungeissa pyöräily, kävely sekä raide- ja sähköinen liikenne ovat tärkeitä liikkumismuotoja. Sähköautojen myötä kaupunkikeskustat hiljenevät ja ilma raikastuu. Hyperloopin tai vastaavan teknologian avulla Helsinki–NewYork-lento kestää vain kolme tuntia.
Kestävän kehityksen mukaiset uudet ratkaisut huolehtivat myös teollisuuden tuotteiden tarvitsemien kuljetusten ympäristöystävällisyydestä ja liikenteen toimivuudesta maalla, merellä ja ilmassa.
Puhtaan teknologian avulla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää tinkimättä mukavuuksista. Kotien lämmitys-, valaistus- ja valvontaratkaisut voidaan toteuttaa energiatehokkaasti taloteknisten ohjausjärjestelmien avulla. Tiiviin passiivienergiatalon lämmityskulut ovat erittäin pienet, ja auringon lämpö saadaan talteen etelään suunnatuista ikkunoista.
Tulevaisuudessa koneet ja laitteet ovat yhä digitaalisempia, ja tekoäly huolehtii useista palveluistamme. Digitaalinen maailma edellyttää yhä enemmän sähköä, joka korvaa muita energiamuotoja. Sähkö tuotetaan ympäristöystävällisesti, jotta maapallo säilyy elinvoimaisena ja kykenee elättämään entistä suuremman joukon ihmisiä.
Minkälainen on tulevaisuuden elinympäristö?
